Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Eläimet

 

Ilves (Lynx lynx)

Ilves on Suomessa ainoa luonnonvarainen kissaeläin. Se liikkuu enimmäkseen hämärässä ja öisin. Ravinnokseen se saalistaa erityisesti jäniksiä ja kanalintuja, mutta myös isompia nisäkkäitä, kuten valkohäntäpeuroja ja metsäkauriita. Suomen ilveskannan kooksi arvioidaan noin 2 700—2 900 aikuista yksilöä (2014). Ilves on rauhoitettu eläin.

 

Kaulushaikara (Botaurus stellaris)

Kaulushaikara on harmaahaikaran ohella ainoa Suomessa vakituisesti pesivä haikara. Se piileksii ruovikossa, mutta soidinaikana sen pulloon puhaltamista muistuttava huuto kuuluu kauas. Ääninäyte

Kaulaushaikaraa on esiintynyt Iso-Ruokjärvellä vähintäänkin vuodesta 2010 lähtien. Tänä keväänä (2016) kaulushaikara on majaillut (ainakin) Riihilahdella.

Levinneisyys

 

Kuovi (Numenius arquata)

Kuovi on Euroopan suurin kahlaajalaji. Se on varhain palaava muuttolintu, jonka voi keväällä nähdä pelloilla.

Tänä vuonna (2016) kuovia ei ole näkynyt.

Levinneisyys

 

 

 

 

 

Kuikka (Gavia arctica)

Laji valittiin kesällä 2010 ylivoimaisesti suosikkilinnuksi BirdLife Suomen järjestämässä "Rakkain mökkilintu" -äänestyksessä.

Levinneisyys

 

Telkkä (Bucephala clangula)

Ketterät telkät ovat Iso-Ruokjärven vakioasukkaita. Ne ovat sorsien heimoon kuuluvia keskikokoisia kokosukeltajia. Suomeksi telkkää on kutsuttu vanhastaan myös sotkaksi.

Levinneisyys

 

 

Vihertikka (Picus viridis) / Harmaapäätikka (Picus canus)

Havaittu jo useana vuotena peräkkäin Haapaniemessä.

 

Palokärki (Dryocopus martius)

Vakioasukas Iso-Ruokjärvellä. Kaihoisat huudot kuultavissa erityisesti keväällä.

Levinneisyys

 

Tikli (Carduelis carduelis)

Värikäs pikkulintu, joka havaittiin Haapaniemessä ensimmäistä kerta 2011. Olisiko uudehko tulokas?

Levinneisyys

 

 

 

 

 

 

Haavanlasisiipi (Sesia apiformis)

Tämä perhonen havaittiin pariin otteeseen Haapaniemessä kesällä 2010. Tämän yksilön pituus nenästä takapuoleen oli 2,9 cm. Tunnistuksen teki Pekka Malinen Hyönteisfoorumilla 2.8.2010.

Monet lasisiipiset "harrastavat" jäljittelyä (mimikry) suojautumis-, saalistus- ym. tarpeisiin. Tästä syystä ne näyttävät erehdyttävästi pistiäisiltä. Toisin kuin herhiläinen, haavanlasisiipi on harmiton otus. Viihtyy poppelissa, haavassa ja pajussa.