Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Järvisyyhy (uimarinkutka)

 

Omassa rannassamme esiintyi järvisyyhyä 1990-luvun lopulla / 2000-luvun alussa. Asiaan itse voi vaikuttaa, joten tässä pieni tietopaketti asiasta.

 

Mitä se on?

Järvisyyhyn aiheuttaa vesilintujen loinen, mikroskooppisen pieni imumato. Varsinkin loppukesällä imumatojen määrä Etelä- ja Keski-Suomen järvissä ja Suomen- ja Pohjanlahtien rantavesissä aina Tornion korkeudelle saakka voi nousta niin suureksi, että järvisyyhyä esiintyy pieninä paikallisina epidemioina. Lapset saavat oireita helpommin kuin aikuiset. (Duodecim/Matti Hannuksela)

 

Oireet

Oireitten syntymekanismia ei tunneta tarkkaan. Imumato tunkeutuu ihon pintakerrokseen, orvasketeen. Reaktio on ilmeisesti jossain mielessä allerginen, sillä kaikille sitä ei tule. Noin tunnin kuluttua uimisesta iho pistelee ja siihen ilmestyy pieniä, punaisia täpliä. Illalla tai seuraavana yönä iholle nousee kutiavia, punoittavia näppylöitä, mahdollisesti pieniä rakkuloita ja laajempaakin punoitusta. Ihottumaa ei yleensä tule uimapuvun peittämälle alueelle. Oireet häviävät hoidotta viikossa. (Duodecim/Matti Hannuksela)

 Kutina voi olla pirullista! (oma kokemus) 

 

Hoito

 Antihistamiini lievittää kutinaa. Hydrokortisonivoide lyhentää jonkin verran iho-oireiden kestoa. (Duodecim/Matti Hannuksela)

 Mentolispriillä (apteekista) pyyhkiminen lievittää kutinaa. (oma kokemus)

 

Ennaltaehkäisy

Imumatojen kiinnittymistä ihoon voi vähentää käymällä suihkussa heti uinnin jälkeen. (Duodecim/Matti Hannuksela)

Ihon kuivaaminen karkealla pyyhkeellä uinnin jälkeen (KTL).

 

Mitä imumadot ovat?

Järvisyyhyä aiheuttavat imumadot loisivat vesilinnuissa, ja niiden munat leviävät veteen lintujen ulosteista. Munat kehittyvät kotiloissa toukiksi, jotka vapautuvat vesiin etsiäkseen asumuksekseen taas linnun elimistön. Lähes kaikissa vesistöissämme on edellytykset imumadon esiintymiselle. Vesilintuja, kaislikkorantoja ja pehmeitä pohjia, joissa kotilot oleilevat, löytyy jokaisesta järvestä ja joesta. Hiekkarannoilla imumatojen toukkia ei niinkään esiinny, koska väli-isäntänä toimivat kotilot eivät niillä viihdy. (/www.verkkoklinikka.fi/)

 

Mitä teet?

Mökkiläinen voi häätää toukat rannasta niittämällä kaislikon ja kasvillisuuden sekä hiekoittamalla rantaa, jolloin kotilot muuttavat viihtyisämmille paikoille. (/www.verkkoklinikka.fi/)

Kotilot kannattaa siis poistaa omasta rannasta. Anna kuitenkin näkinkenkien (järvisimpukoiden, Anodonta anatina) olla rauhassa; ne puhdistavat vettä!